Marjo Vilhola                                          Paluu


Teksti: Seppojuhani Ruotsalainen, Ippon 6/1997



Marjo Vilhola (2.Dan) on nyt 28 vuotias. Hän edustaa Imatran Sukoshia, vaikka muuttikin pääsääntöisesti Helsinkiin jo 1988. Marjolla oli judossa 3 vuotta paussia vuoden 1994 EM-kisojen jälkeen. Sitä ennen mitalisaalis on ollut mahtavaa: EM-pronssia 1989 Helsingissä. SM-mitaleita vuosina 1986-1994, muutama PM-kulta, joista ensimmäinen jo 16 vuotiaana. Marjon painoluokka oli 1992 MM-kisoissa Barcelonassa -48 kg ja siitä lähtien -52 kg.

-Innostuin uudelleen, kun menin Silja El Digwyn ukeksi hänen 2.danin kokeeseen. Tuntui siltä, että tätähän voisi taas alkaa uudelleen. Nyt olen treenannut kolme kertaa viikossa, sanoo Marjo. Ja treenaus on tuottanut tulosta: Marjo voitti ensin SM-kultaa ja sitten PM-kultaa. Hän on voittanut kaikki ottelunsa yhtä lukuunottamatta ipponilla.

-Olen oppinut otetaistelussa löysempään tyyliin. Sormet ehti parantua kolmen vuoden aikana. Nyt on jotenkin letkeää ottaa matsia, kun voi otella vapautuneesti, sanoo Marjo, joka ei enää aio tähdätä mihinkään kovaan kansainväliseen kilpailuputkeen.

-Olen ihan tyytyväinen SM- ja PM-voitoista. Opiskelen nyt fysioterapeutiksi ja kun olen vähän semmoinen opiskelija, että opiskeluunkin täytyy keskittyä. Marjo on aikaisemmalta ammatiltaan urheiluhieroja.

-Minusta on kiva sparrata tyttöjä. Ja aion judoilla niin kauan, kun se on hauskaa. Marjo osallistui Öxelosundissa kisoihin ja voitti kaikki matsit. SM-kisoista Marjo kertoo, että oli hyvällä tuulella, alkujumppa oli kivaa ja oli semmoinen tunne, että tyttöjen pitää olla tosi hyviä jos aikovat pärjätä.

-Hiro sanoikin SM-kisoissa, että minusta näkee, että mulla on mukavaa. Ja kyllä mulla olikin tosi hyvä fiilis, kertoo Marjo.

Marjolla ei pitkään aikaan ollut valmentajaa. Raimo Piirainen on valmentanut Marjoa 1991 alkaen. -Harjoittelu ei muuten muuttunut, mutta puntit tuli mukaan silloin. Se oli silleen erikoinen valmennussuhde, kun minä olin Helsingissä ja Raimo Imatralla. Puhelimessa kommunikoitiin. Kävin Hesassa enimmäkseen FinnDain salilla ja joskus Chikaran salilla. Hannan ja Annikan kanssa olen sparrannut. Annikan kanssa olen aina naureskellut, että ei ole koskaan otettu sopurandoria, päättää Marjo.

Teksti:Seppojuhani Ruotsalainen

Ippon 6/1997