Judo

Lähes jokainen on varmasti kuullut joskus puhuttavan judosta, ja se onkin yksi ensimmäisistä Suomeen rantautuneista aasialaisista kamppailulajeista. Judo on lähtöisin Japanista, missä Jigorō Kanō kehitti sen1800-luvun lopulla. Nimenä judo voidaan suomentaa tarkoittavan pehmeää tai joustavaa tietä, ja myös eräänlaista periksi antamisen taitoa.

Judossa on paljon erilaisia tekniikoita, ja siihen kuuluvat erilaiset sidonnat, heitot, käsilukot ja kuristukset. Judoharrastajan tason näkee hänen vyönsä väristä. Ja kuten tunnettua – ylin vyön arvo on musta.

Judon historiaa

Jigorō Kanō oli japanilainen samuraiperheen poika, ja sittemmin lajin kunnioitettu professori. Hän kehitti judon alun perin yhdeksi jujutsun tyylisuunnaksi. Judo voidaan suomentaa ”pehmeä tie”, ja se erosi jujutsusta muun muassa niin, että siitä oli poistettu eräitä tämän lajin vaarallisia tekniikoita. Mies perusti myös instituutin, jossa uutta lajia pystyi opiskelemaan. Vuonna 1886 hänen joukkueensa voitti ottelussa kilpailevan jujutsun joukkueen, ja tämän seurauksena Japanin poliisi ja armeija ottivat judon mukaan omaan koulutusohjelmaansa. Judoa alettiin opettaa myös Japanin kouluissa. Kanō ei kuitenkaan ollut erityisen mielissään siitä, että judosta alkoi kehittyä kilpaurheilulaji. Kilpailun korvikkeeksi hän loikin arvoasteikon, jonka symbolina toimii vyön väri. Sama asteikko on käytössä edelleenkin.

1900-luvulle tullessa Kanō ja hänen oppilaansa ryhtyivät esittelemään judoa länsimaille. Ensimmäinen ja toinen maailmansota viivästyttivät judon suosion kasvua erityisesti Euroopassa ja Amerikassa, mutta vihdoin vuonna 1949 perustettiin Euroopan judoliitto. Ja jo kaksi vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset judon EM-kilpailut. Ensimmäiset judon maailmanmestaruuskisat pidettiin puolestaan Tokiossa vuonna 1956. Olympialajina judo oli ensi kerran Tokion olympialaisissa 1964, ja vuodesta 1972 lähtien se on ollut vakituisesti mukana olympiaohjelmassa. Naisten sarjassa EM-kilpailut aloitettiin vuonna 1975, MM-kilpailut vuonna 1980 ja naisten judo tuli olympialajiksi vuonna 1992.

Judossa kilpailtiin pitkään kokonaan ilman painoluokkia. Mutta kun hollantilainen todella isokokoinen Anton Geesink osoitti vuoden 1961 MM-kilpailujen yhteydessä, että suurikokoisilla judokoilla on kilpailutilanteessa etulyöntiasema, niin judoon lisättiin kolme painoluokkaa. Sen jälkeen painoluokkia on vielä lisätty.

judo harjoitukset

Judon periaatteet

Judon perusajatuksena voidaan pitää sitä, että vastustajan massaa ja voimaa käytetään häntä itseään vastaan. Judon perusperiaatteet ovat yhteisen hyvän, joustavuuden ja maksimaalisen tehon periaate. Joustavuuden periaate voidaan tiivistää itse judon kehittäjän Kanōn sanoin: ”jos vastustajani voimat ovat asteikolla 10 ja omasi esimerkiksi 7, niin sinun ei kannata yrittää työntää häntä. Vastustajasi työntäisi sinut kuitenkin helposti kumoon. Mutta jos annat hänelle sopivasti vastusta, ja saat hänet käyttämään kaiken voimasi itsesi kumoamiseen, ja sitten väistät häntä, niin hän kaatuukin itse.”

  1. Judossa onkin tärkeää osata käyttää juuri oikea, tilanteen vaatima määrä voimaa. Voimaa pitää myös osata käyttää tarvittaessa maksimaaliseksi hyödyksi. Judoa opetettaessa on myös tärkeää, että oppilaat osaavat tarvittaessa käyttää maksimaalisen määrän voimaa.
  2. Toinen tärkeä judon periaate on niin sanottu yhteisen hyvän periaate. Sen tarkoituksena on suojella judon harrastajia niin, että he eivät loukkaa toisiaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että toisia ei vahingoiteta tarkoituksella ja pyritään myös minimoimaan vahinkojen riski. Yksi esimerkki tästä on se, että heiton yhteydessä heittäjä – jota kutsutaan myös nimellä ”tori” – kannattaa heitettävää (”uke”) hänen kädestään, jottei hän putoa mattoon eli tatamiin täydellä painollaan.
  3. Kolmas tärkeä periaate on niin sanottu yhteisen hyvän periaate. Judon harrastajan ei tule koskaan olla ylimielinen. Vaikka hänellä olisi korkea vyön arvo, hänen pitää silti kunnioittaa muita. Judoka kunnioittaa vastustajaansa, ja hän voi esimerkiksi käydä seuraamassa alempiarvoisten harrastajien otteluita ja harjoituksia. Esimerkiksi erään kuuluisan mustan vyön judokan, Kyūzō Mifunenkin, kerrotaan käyneen seuraamassa valkoisten vöiden harjoituksia, jotta hän voisi oppia niistä.

Judon tekniikoita ja ottelun säännöt

Judotekniikoihin kuuluvat erilaiset heitot, sidonnat, käsilukot ja kuristukset. Heittoja on olemassa viisi erityyppistä: jalkaheitot, käsiheitot, lonkkaheitot sekä niin sanotut uhrautumisheitot selälleen ja kyljelleen. Täydellisellä, eli 10 pisteen arvoisella heittotekniikalla voi suoraan voittaa judo-ottelun. Ottelun voi voittaa myös kahdella 7 pisteen arvoisella heitolla, sidonnalla, joka kesää 20 sekuntia; sekä vastustajan luovuttaessa käsilukon tai kuristusotteen yhteydessä. Kun otteluaika on ohi, ratkaisee pistemäärä kilpailijoiden suoritusten paremmuuden.

Judo urheilulajina

Judo on nykyään maailman suurin kamppailulaji, niin harrastajamääränsä kuin levinneisyytensäkin mukaan laskettuna. Se on ollut olympialaji jo yli viisikymmentä vuotta. Nykyään sekä miesten että naisten sarjassa on seitsemän eri painoluokkaa. Judossa oli kuitenkin myös niin sanottu avoin painoluokka aina vuoteen 1984 saakka, jolloin se lopulta poistettiin. Judossa painavammalla vastustajalla on kilpailutilanteessa nimittäin sen verran etua puolellaan, vaikka judon alkuperäisen periaatteen mukaisesti vastustajan kokoeroilla ei pitäisi olla merkitystä, ettei avointa luokkaa enää voitu pitää tasa-arvoisena eri painoisten kilpailijoiden kesken.